Isosaaren linnake

Ruotsin kruunun tilana aiemmin ollut Isosaari siirtyi yksityisomistukseen vuonna 1780. Sen korkeat kuusikot olivat keskeinen merimerkki kun Helsinkiä lähestyttiin avomereltä. Saarella oli asutusta jo 1800-luvulla, mutta Santahaminan ja Kuninkaansaaren tykistöammuntojen takia Venäjän valtio pakkolunasti saaren itselleen vuonna 1895. Isosaari liitettiin Viaporin linnoitukseen1910-luvulla. Ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen aikana Isosaareen rakennettiin useita tykkipattereita.

Huhtikuussa 1918 venäläiset poistuivat Viaporista ja Suomenlinnan linnoitustykistö otti haltuunsa Isosaaren. Kesällä 1918 saarella oli sotavankileiri. Isosaari oli vuosia Helsingin meripuolustuksen tärkein linnakesaari. Tykistö uusittiin 1990-luvulla, varuskunnassa oli 50 työpaikkaa, asukkaita 70 ja varusmiehiä 300. Isosaaren linnake lakkautettiin vuonna 2012.

B-kasematin maan alla. Jarmo Nieminen

 

Iso-Mjölön punavankivainajien vuoden 1918 muistomerkki. Jarmo Nieminen
Torpedokoeasema. Jarmo Nieminen
Suomalaisten 1920-luvulla rakentama kaksikerroksinen tulenjohto- ja mittaustorni. Jarmo Nieminen
Eversri Lambert Rikaman muistomerkki Isosaaren etelärannalla. Jarmo Nieminen
Isosaaren Itätornin 12 tuuman merikanuuna. Jarmo Nieminen
Isosaaren koulu. Kuva Jarmo Nieminen
Venäläisten 1910-luvulla rakentamat ja suomalaisten vuodesta 1918 käyttöönottamat Isosaaren A, B ja C -kasematit ovat kulttuurihistoriallisia suojelukohteita. Kuva Jarmo Nieminen
Venäläisten 1910-luvulla rakentamat ja suomalaisten vuodesta 1918 käyttöönottamat Isosaaren A, B ja C -kasematit ovat kulttuurihistoriallisia suojelukohteita. Kuva Jarmo -Nieminen
152 mm:n merikanuunat olivat Suomen rannikkotykistön pääkalustona 1950–1980-luvuilla. Kuva Jarmo Nieminen
Isosaaren pohjois- ja länsirannalla on useita luonnonsuojelualueita. Kuva Jarmo Nieminen
Isosaaren Peninniemessä on lukuisia eri aikakausien sotahistoriallisia rakenteita. Niemi ja sen edustalla olevat Peninkarit ovat nykyisin hyvin arvokkaita merilinnuston pesimäalueita. Kuva Jarmo Nieminen